Perusoikeudet

Tutkimusten muiden osioiden tarkastellessa oikeuksien konstruointia lainvalmistelutyössä, tässä osiossa tutkitaan oikeuksia lainopin keinoin. Keskitymme hiljaisten toimijoiden oikeuksiin tulkitsemalla ja rekonstruoimalla oikeudellisia argumentteja. Hiljaisten ryhmien osallisuuden aste ja sosiaaliset oikeudet ovat erityisen heikot. Kuitenkin lakiehdotusten tulisi täyttää perustuslailliset vaatimukset, joihin kuuluu esimerkiksi yksilöiden perusoikeuksien suoja sosiaaliseen asemaan katsomatta. Lakiehdotusten tulisi myös noudattaa kansainvälisissä sopimuksissa määriteltyjä ihmisoikeuksia. Perus- ja ihmisoikeudet luovat pohjan jokaisen lakiesityksen perustuslainmukaisuuden arvioinnille. Lainsäädäntöprosessin aikana useat eri toimijat ja asiantuntijat nostavat esiin perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, mutta niihin ei aina kiinnitetä huomiota prosessin kestäessä.

Tutkimme, miten demokraattisen legitimiteetin, oikeussuojan ja oikeusvaltioperiaatteen vaatimukset otetaan huomioon lainsäädäntöprosesseissa, mukaan lukien sääntelyssä, joka koskee algoritmien käyttöä julkishallinnossa. Analysoimme myös covid-19-pandemian ja poikkeusolosääntelyn vaikutuksia hiljaisten toimijoiden oikeuksiin. Lisäksi TP7 selvittää eläinsuojelulainsäädännössä asetettujen, eläinten hyvinvoinnista huolehtimista koskevien vaatimusten oikeudellista luonnetta. Tarkastelemme hiljaisten toimijoiden perustuslaillisia oikeuksia sekä niihin liittyviä kehitystarpeita. Pohdimme myös sitä, miten viranomaiset viestittävät lainsäädäntötyöhön liittyvistä osallistumismahdollisuuksista, ja pyrimme tunnistamaan hiljaisten toimijoiden kannalta tarpeelliset, erityiset osallistumisen muodot.

Tästä osiosta vastaa julkisoikeuden professori Janne Salminen, ja siinä työskentelee myös tutkijatohtori Hanna Hämäläinen, molemmat Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Katso tarkemmat yhteystiedot kohdasta Tutkimusryhmä.