Eläimet
Tässä osiossa tarkastelemme, kuinka eläimet huomioidaan lainsäädännössä ja sääntelypolitiikassa. Eri eläinlajit ja -yksilöt ovat poikkeuksellisen selkeästi ihmisen kontrollin alaisena, eivätkä voi osallistua itseään koskevien lakien muodostamiseen. Samalla yhteiskunnallisessa ja tieteellisessä keskustelussa on yhä enemmän korostettu eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien huomioonottamista. Näin ollen eläimiin ja niiden hyvinvointiin vaikuttavatkin niin tieteellinen tutkimus, taloudelliset intressit kuin kansalaisyhteiskunnan toiminta. Tämä tekee niistä erityisen hiljaisen ryhmän, jonka aseman tarkastelu on keskeistä lainvalmistelun ja päätöksenteon kehittämisessä. Työpaketissa tarkastelemme, kuinka eläimen intressit ja oikeudet määrittyvät lainsäädännössä ja päätöksenteossa, ja kuka niitä määrittelee.
Työpaketissa keskitymme ensi vaiheessa tarkastelemaan käynnissä olevaa eläintensuojelulain (eläinten hyvinvointilain) kokonaisuudistusta. Jatkossa keskitymme erilaisten tapaustutkimusten kautta tarkastelemaan, minkälaisia konkreettisia vaikutuksia lainsäädännöllä ja sääntelyllä on. Lisäksi tulemme tarkastelemaan covid-19 pandemian vaikutuksia eläimiä koskevaan lainsäädäntöön ja sen täytäntöönpanoon.
Näiden tarkastelujen pohjalta kehitämme tutkimukseen pohjautuvia ratkaisuja ja politiikkasuosituksia siihen, kuinka eläinten hyvinvointi ja oikeudet olisi mahdollista ottaa nykyistä paremmin huomioon eläimiä koskevassa sääntelyssä.
Osiosta vastaavat professori Anna Valros ja dosentti Laura Hänninen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. Tutkimusryhmään kuuluvat lisäksi tutkijatohtori Saara Kupsala Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta ja projektitutkija Tomi Lehtimäki Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Katso tarkemmat yhteystiedot kohdasta Tutkimusryhmä.
Teemme tutkimusta porsaiden kirurgista kastraatiota varten annettavan paikallispuudutuksen toteutuksesta. Tavoitteena on selvittää, miten porsaiden kirurgista kastrointia koskevien säännösten muuttuminen vaikuttaa porsaiden hyvinvointiin. Tutkimuksen osallistumseen liittyvä tietosuojaseloste löytyy täältä
Lisää teemasta
Työpaketin tutkijat esittelivät ajatuksia eläimistä hiljaisina toimijoina Helsinki Animal Law konferenssissa
Röcklinsberg, H., Kupsala, S., Blinnikka, S., Hänninen, L., & Valros, A. (2024). Double standards regarding animals as silent agents in legislation. Julkaisun esittämispaikka: Helsinki Animal Law Conference, Helsinki, Suomi. https://researchportal.helsinki.fi/fi/publications/double-standards-regarding-animals-as-silent-agents-in-legislatio
Työpaketin tutkijat selvittävät, miten paikallispuudutus toimii porsaiden kastroinnissa. Tutkimuksessa selvitetään paikallispuudutuksen käyttöönottoa, toteutusta ja vaikutuksia suomalaisilla sikatiloilla. Myös tuottajien kokemukset paikallispuudutuksen käytöstä ja toimivuudesta kiinnostavat tutkijoita. Lue lisää aiheesta KMVET-leheden kirjoituksesta.
Lehtimäki, T., & Taipale, J. (2024). Supervising veterinarians as boundary-spanning agents: Human–Animal Relations in Law-Science Interaction. Science & technology studies.
Koivulehto, M. (2023) Hyvinvoivia esineitä vai tasa-arvoisia tuntevia yksilöitä? : Eläinten hyvinvointilain valmistelun jännitteet ja episteeminen hallinta tuotantoeläinten yhteiskunnallisen aseman näkökulmasta. Maisterintutkielma, Helsingin yliopisto.
SILE-tutkijoiden valmistelemassa lausunnossa tarkastellaan eläinten kuulemista lainvalmistelussa
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta antoi lausunnon oikeusministeriölle uudistettavasta lainvalmistelun kuulemisoppaasta. SILE-hankeryhmän valmistelemassa lausunnossa keskitytään tarkastelemaan sitä, miten eläintä voisi parhaiten kuulla eläimiin...
Episteemiset kamppailut tuotantoeläinten yhteiskunnallisesta asemasta eläinten hyvinvointilain valmistelussa
Eläinten asemaa ja arvoa määrittää hyvin voimakkaasti voimassa olevan lainsäädäntö. Eläinten yhteiskunnallista asemaa koskevat käsitykset ovat muutoksessa, mikä heijastuu myös monitieteellisen eläintutkimuksen kasvussa. Eläinten asema suomalaisessa lainsäädännössä on...
Kissanpäivän blogi: Kissakriisi vuodesta toiseen
Eduskunnalle annettiin 2021 kansalaisaloite kissakriisin ratkaisemiseksi. Suomessa arvioidaan elävän 20 000 hylättyä kissaa ja niiden jälkeläisiä ihmisasumusten liepeillä ulkorakennuksissa. Myös pääkaupunkiseudulta on tavattu autotallipentueita. Nämä syyttömänä ulos...
Eläinten hyvinvointilaista annettiin kolme lakiehdotusta viiden vuoden aikana – tuliko eläimen ääni kuuluvammaksi?
Yhdentoista vuoden, kolmen hallituksen ja yli kahdeksansadan lausunnon jälkeen eläinten hyvinvointilaki on vihdoin päässyt eduskuntakäsittelyyn. Uudella lainsäädännöllä korvataan 25-vuoden takainen eläinsuojelulaki ja -asetus. Lakiehdotus perustuu eläinten...
SILE-tutkija Vasemmistoliiton iltakoulussa
SILE-hankkeen tutkija, dosentti, kliininen opettaja Laura Hänninen kävi kutsuttuna kertomassa eläinten hyvinvoinnista ja kivusta vasemmistoliiton iltakoulussa torstaina 2.6.2022.
SILE-tutkijoiden kommentit eläinten hyvinvointilain luonnokseen
SILE-hankkeen eläimiä koskevan työpaketin tutkijat Anna Valros ja Laura Hänninen kommentoivat eläinten hyvinvointilain luonnosta Maa- ja metsätalousministeriön esittely- ja kommentointiwebinaarissa 23.11.21. Katso kommenttipuheenvuoroa koskeva diaesitys tästä.