ei-kansalaiset
Tässä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan johtamassa työpaketissa tarkastellaan ns. ei-kansalaisten, eli Suomen kansalaisuutta vailla olevien henkilöiden, osallisuutta ja osallisuuden edistämistä lainvalmistelussa. Ei-kansalaisilla tarkoitamme esimerkiksi paperittomia, turvapaikanhakijoita, kansainvälistä suojelua saaneita ja muita Suomen kansalaisuudettomuuden vuoksi haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, joiden arkea leimaa jatkuva epävarmuus omasta tulevaisuudesta. Ei-kansalaisia yhdistää se, että heillä on muuhun valtaväestöön verrattuna rajoitetummat mahdollisuudet vaikuttaa omaan asemaansa yhteiskunnassa. Tilanne johtuu muuhun valtaväestöön verrattuna heikommista sosiaalisista, poliittisista ja taloudellisista oikeuksista.
Tutkimme tässä työpaketissa ei-kansalaisia koskevaa lainvalmistelua, heidän osallisuuttaan ja heidän äänensä kuulumista lainvalmistelussa. Lisäksi tutkimme lakimuutosten vaikutuksia ei-kansalaisiin.
Tarkastelumme kohteena on etenkin:
- Ei-kansalaisia koskevat lakimuutokset ja lainvalmisteluprosessit
- Ei-kansalaisia koskevan lainvalmistelun erityispiirteet
- Ei-kansalaisten osallisuuden edistäminen lainvalmistelussa
- Lakimuutosten vaikutukset ei-kansalaisiin
- Turvapaikka-asioita koskevan automaattisen päätöksenteon oikeudellinen ja teknologinen toimintaympäristö
- Covid19-pandemian vaikutukset ei-kansalaisia koskevaan lainsäädäntöön
Tutkimuksen tutkimuskysymyksistä ja menetelmistä voi lukea lisää täältä. Työmme tuloksena tuotamme tutkittuun tietoon pohjautuvia ratkaisuja ja politiikkasuosituksia siitä, kuinka ei-kansalaisten osallisuutta voidaan edistää lainvalmistelussa.
Tästä osiosta vastaa oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Tutkimusryhmään kuuluvat tutkija Johanna Vanto, projektitutkija Oona Alitalo sekä tutkimusavustajat Nea Peltoniemi ja Minttu Kopperoinen samasta organisaatiosta. Katso tarkemmat yhteystiedot kohdasta Tutkimusryhmä.
Lisää teemasta
Peltoniemi, N. (2023) Paperittoman uhrin Skylla ja Kharybdis : Tutkimus turvallisen ilmoittamisen järjestelmän tarpeesta Suomessa ja paperittomien suhtautumisesta eri järjestelmiin. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto.
Vanto, J. (2023) Wiggle room: Discretionary power and vulnerability. Doctoral dissertation, University of Turku.
Vanto, J. (2023) Turvapaikkaviranomaisten harkintavalta luo haavoittuvuutta turvapaikanhaussa. Haaste 3/2023.
Peltoniemi, N. (2023) Esiselvitys turvallisen ilmoittamisen järjestelmän kehittämisestä Suomeen: Sisäministeriön Palomuuri-hankkeen tietotarpeita varten. Sisäministeriön julkaisuja 2023:7.
Alitalo, O., Vanto, J., Peltomäki, N. & Alvesalo-Kuusi, A. (22.3.2023) Turvapaikanhakijat tiedontuottajiksi lainvalmisteluun.
Alaikäisenä oleskelulupaa hakeneiden kuulemispilotti
Alitalo, O., Pirjatanniemi, E. & Rytkönen, I. (2023). Kestävän lainsäädännön valmistelu: tapaus ulkomaalaislaki. Sisäministeriön julkaisuja 2023:3.
Vanto, J. (2022). ”Onko sinulla järjestöltä joku paperi meille?” Queer-kansalaisjärjestöjen rooli ja merkitys seksuaalista suuntautumista koskevassa turvapaikkapäätöksenteossa. Oikeus, 51(3), 361—380.
SILE-teemainen asiantuntijakirjoitus Haaste-lehdessä
SILE-tutkija Johanna Vanto kirjoitti Haaste-lehteen väitöskirjatutkimukseensa perustuvan turvapaikkapäätöksentekoa käsittelevän asiantuntijakirjoituksen "Turvapaikkaviranomaisten harkintavalta luo haavoittuvuutta turvapaikanhaussa". Kirjoitus käsittelee...
Seuraava askel kohti paperittomien oikeuksien toteutumista Suomessa: Turvallisen ilmoittamisen järjestelmä
Jos rikoksen uhrilla tai todistajalla ei ole oleskeluoikeutta Suomessa, rikoksesta ilmoittamisen kynnys on huomattavan korkea. Turvallisen ilmoittamisen järjestelmä voisi ratkaista ongelman, ja sen kehittäminen vaatii paperittomien kuulemista. Paperittomat ovat...
SILE-teemainen asiantuntijakirjoitus Oikeus-lehdessä
SILE:n ei-kansalaisia tutkivan työpaketin tutkija Johanna Vanto kirjoitti Oikeus-lehdessä 31.10.2022 julkaistun vertaisarvioidun artikkelin otsikolla "Onko sinulla järjestöltä joku paperi meille?" Queer-kansalaisjärjestöjen rooli ja merkitys seksuaalista...
Lapsivaikutusten arvioinnista perheenyhdistämistä koskevassa lakiehdotuksessa
Perheiden yhdistämisen lähtökohtana YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksessa on lapsen edun toteutuminen. Lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Aiemman perheenyhdistämistä koskevan muutoksen vaikutuksia lapsiin ei ollut riittävästi arvioitu....
SILE-hankkeen tutkija mukana sisäministeriön tilaustutkimushankkeessa
SILE-hankkeen tutkija Oona Alitalo (Turun yliopisto) osallistuu sisäministeriön tilaamaan lain muutostarpeisiin varautumista koskevaan tutkimushankkeeseen. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia muutoksia ulkomaalaislakiin on tehty ja mitkä syyt ovat olleet...