Sääntelypolitiikka ja algoritmit

Tässä osiossa tarkastellaan, kuinka yleinen kansainvälinen ja kansallinen säädöspolitiikka ottavat huomioon hiljaisten toimijoiden aseman ja hyvinvoinnin. Säädöspolitiikalla tarkoitamme eri tyyppisiä kansallista lainvalmistelua varten suunnattuja ohjeistuksia, oppaita, vakiintuneita käytäntöjä ja uusia trendejä. Suomen kannalta merkittävimpiä säädöspoliittisia toimijoita ovat OECD ja EU ja kotimaassa eri ministeriöt ohjeineen (erityisesti oikeusministeriö), valtioneuvoston kanslia ja sen yhteydessä toimiva Lainsäädännön arviointineuvosto sekä eduskunta.

Perehdymme ohjeistuksiin ja käytäntöihin, jotka käsittelevät lakien valmisteluvaiheessa vaikutusten ennalta arviointia ja sidos- ja kohderyhmien kuulemiskäytäntöjä. Lisäksi perehdymme lainsäädännön jälkiarviointia varten suunnattuihin ohjeisiin ja käytännön esimerkkeihin. Kysymme, millaisena hiljaisten toimijoiden asema näyttäytyy näissä aineistoissa ja millaisia tiedonhankintamenetelmiä säädöspolitiikka suosii. Erityisesti meitä kiinnostaa tutkia, mikä on laskennallisten ja laadullisten menetelmien merkitys ja mikä rooli niille annetaan lakien suunnittelussa ja jälkiarvioinnissa, hiljaisten toimijoiden näkökulmasta käsin. Sisällytämme laskennallisiin menetelmiin myös algoritmeihin perustuvan tiedontuotannon, jonka merkitys säädöspolitiikassa vaikuttaisi kasvavan tulevina vuosina.

Siihen liittyen meitä kiinnostaa:

1. Algoritmeja/laskennallisia menetelmiä hyödyntävän tiedonkäytön sääntely hiljaisten toimijoiden näkökulmasta.
2. Algoritmeja/laskennallisia menetelmiä hyödyntävän tiedon käyttö hiljaisia toimijoita koskevassa lainvalmistelussa.
3. Hallinnollisiin käytäntöihin rakennettavien tietojärjestelmäarkkitehtuurien suunnittelu, käyttöönotto ja käyttäjätestaus sekä järjestelmien vaikutukset kansalaistasolla ja oikeudellisen sääntelyn rooli näissä prosesseissa.
4. Algoritmisen tiedontuotannon hyödyntäminen hiljaisia toimijoita koskevien lakien toimeenpanossa; mitä algoritmiseen tietoon perustuvia mallinnuksia hyödynnetään riskiryhmien profiloinnissa ja toiminnan suuntaamisessaa, ja mitä se tarkoittaa hiljaisten toimijoiden kannalta.

Tästä osiosta vastaavat tutkimusjohtaja Kati Rantala Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Katso tarkemmat yhteystiedot kohdasta Tutkimusryhmä.