29.12.2021
Tämä etsivätarinan alkupisteen voi sijoittaa maaliskuuhun 2021, kun Kati Rantala kysyi kiinnostaisiko minua parivuotinen pesti SILE-hankkeessa. Kyllä, ja näin yleisempään velkatutkimukseen liittyvän työni painopiste alkoi asteittain siirtyä kohti lainsäädäntöä koskevaa vaikutustutkimusta. SILE-hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää lainsäädäntöä, jossa otetaan huomioon erityisesti hiljaiset toimijat. Hiljaisilla toimijoilla tarkoitan tämän blogitekstin yhteydessä henkilöitä, joilla on velkaan liittyviä haasteita ja ongelmia ja jotka eivät lähtökohtaisesti osallistu heitä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Erityisesti yksi SILE-hankkeen keskeisistä kysymyksistä kiinnosti minua ja Katia: ”Miten laeilla säädetyt tuen ja kontrollin muodot vaikuttavat hiljaisiin toimijoihin ja millaisten prosessien kautta vaikutukset muotoutuvat: aiheutuuko laista tarkoittamattomia haitallisia seurauksia ja jos aiheutuu, mistä se johtuu?” Tämä blogikirjoitus kertookin prosessista, jossa Katin kanssa ratkaisimme, millä keinoin voimme saada korkokattouudistuksen vaikutuksista tietoa, kun mitään itsestään selvästi toimivaa lähestymistapaa ei meillä ollut tiedossa.
Aineiston metsästys alkaa
Velkatematiikan viitekehyksessä yllä esitettyä kysymystä voitaisiin tarkastella useista lainsääntöuudistuksista käsin, mutta päätimme keskittyä viime vuosien korkokattouudistuksiin, eli vuoden 2019 syyskuussa voimaan tulleeseen 20 prosentin korkokattoon (HE 230/2018) ja vuoden 2020 heinäkuun alusta voimaan tulleeseen väliaikaiseen 10 prosentin korkokattoon (HE 53/2020), jota jatkettiin vuoden 2021 lokakuun loppuun asti (HE 234/2020). Kahdessa viimeisimmässä väliaikaisessa lakiuudistuksessa keskeisenä tavoitteena oli maltillisen koron avulla helpottaa kuluttajien asemaa Covid-19-epidemiaan kytkeytyvissä taloudellisissa haasteissa.
Väliaikaisella korkokatolla arvioitiin olevan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia kuluttajaluottojen saamiseen (HE 53/2020; HE 234/2020). Positiiviseksi puoleksi mainittiin se, että sääntelyn myötä osa kuluttajista saisi aikaisempaa matalakorkoisempaa lainaa. Toisena positiivisena asiana tuotiin esille harkitsemattoman luotonoton mahdollinen väheneminen luotonmyöntämisen ehtojen kiristyessä. Näin ollen matalampi korkokatto voisi jopa estää kokonaan vakavan velkaongelman muodostumisen. Negatiivisina vaikutuksina esiin tuotiin pelko siitä, että kaikkein pienimmässä tuloluokassa olevat kuluttajat eivät saisi uudistuksen jälkeen vakuudetonta rahaluottoa lainkaan ja että laina-ajat voisivat pidentyä.
Haluamme SILE:ssä tarkastella lainsäädännön vaikutuksia erityisesti arjen tasolla: mitä tarkoittaa, jos lainaa saa matalammalla korolla; entä mitä tarkoittaa, jos luottoa ei myönnetä lainkaan. Näiden vaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa – sen lisäksi, että luottoa hakeneet kuluttajat muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän, heidän tavoittaminen on vaikeaa. Oman haasteensa tuo myös se, että ei ole olemassa yhtä viranomaisomaistahoa, joka toimeenpanisi korkokattoon liittyvää sääntelyä ja joka tuntisi kentän sitä kautta. Laki siis lähinnä ohjaa yrityksiä myöntämään aikaisempaa matalakorkoisempaa luottoa, mutta samalla luottoriskin suurentuessa se saattaa johtaa kielteisten luottopäätösten yleistymiseen. Näin ollen portinvartijoina edellä mainittuihin vaikutuksiin toimivat pitkälti kuluttajaluottoa myöntävät yritykset.
Pohdimme Katin kanssa aluksi, voisiko aihetta lähestyä kuluttajille suunnatun kyselyn avulla, mutta totesimme sen olevan haastavaa monestakin syystä. Esiin nousi eritoten kysymys siitä, voisiko tiettynä ajankohtana kerätyllä kyselyaineistolla todentaa ajallista muutosta varsinkin, kun korkokattosääntely on muuttanut muotoaan monesti lyhyen ajan kuluessa. Kysymystä pyöritellessämme totesimme muutoksen olevan poikkileikkausaineistolla lähes mahdotonta. Lisäksi kyselytutkimuksiin usein liittyvä vastaajakato toisi lisähaasteita etenkin hiljaisia toimijoita koskevissa kysymyksenasetteluissa. Näin ollen kyselytutkimuksen sijaan päätimme lähestyä vakuudettomia kulutusluottoja myöntäviä yrityksiä ja saada heiltä tietoa siitä, miten viime vuosien korkokattosääntelyt ovat vaikuttaneet kuluttajien luoton hakemiseen ja sen saamiseen.
Silmukka kiristyy
Aloitin potentiaalisten luottofirmojen haarukoinnin käymällä läpi asiantuntijalausunnot, jotka koskivat vuosina 2013, 2019, 2020 ja 2021 voimaan tulleita kuluttajansuojalakiin tehtyjen muutoksia. Oletin näiden yritysten olevan kiinnostuneita korkokattouudistuksiin liittyvien vaikutusten arvioinnista. Poimin ne lausunnonantajat, jotka edustivat vakuudettomia kulutusluottoja tarjonneita yrityksiä ja tätä kautta esiin nousi viisi potentiaalista kontaktia. Päätin lähestyä aineistoasiassa lausunnon antanutta henkilöä tai jos hän ei ollut enää yrityksen palveluksessa, niin lausunnon antaneen yrityksen nykyistä toimitusjohtajaa. Hahmottelin sähköpostin luonnoksen ja sovimme Katin kanssa tapaamisen. Palaverin pääteemana olisi kyseisen sähköpostin viimeistely.
Yllä mainittua sähköpostia hahmotellessani törmäsin toistamiseen Sortter Oy:n ylläpitämään blogiin. Ensimmäisen kerran tutustuin Sortter Oy:n blogiteksteihin kirjoittaessani Valtioneuvoston tilaamaa selvitystä: Katsaus viime vuosien ylivelkaantumiskehitykseen. Katsauksessa viittasin yrityksen omaan analyysiin siitä, miten vuoden 2020 heinäkuussa voimaan tullut väliaikainen korkokatto oli vaikeuttanut alle 2 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien henkilöiden luoton saantia (Sortter Oy 2020). Luonnostelemassani sähköpostissa viittasin toiseen blogitekstiin, jonka tuloksissa tuotiin esiin ehkä hieman yllättävä tulos nuorten aikuisten lainansaannin parantumisesta vuonna 2021 (Sortter Oy 2021).
Sähköpostin viimeistely -palaverissa nostin varovasti esiin kysymyksen siitä, miksi haluaisimme lähestyä aineistotarpeeseen liittyen useita eri luottofirmoja, joiden mahdollisuutta tarjota tarvittavaa tietoa pystyimme vain arvailemaan. Miksemme lähestyisi suoraan lainoja kilpailuttavaa Sortter Oy:tä, jolla blogiteksteihin perustuen olisi tietotaitoa tuottaa mielekästä aineistoa? Aineiston saaminen yhdestä tietolähteestä helpottaisi monin tavoin myös työtaakkaamme ja mikä tärkeintä, yrityksellä oli blogikirjoituksiin pohjautuen selkeästi halua tuottaa avointa tietoa luoton myöntämisestä.
Aineistoarvoitus ratkeaa
Soitin heti palaverin jälkeen Sortter Oy:n www-sivuilta löytyneeseen asiakaspalvelunumeroon ja tunnin sisällä sain takaisinsoiton Sortterin Markus Huhdanpäältä. Kerroin hänelle SILE-hankkeesta ja sen aineistotarpeesta. Markus kiinnostui tutkimusaiheesta, ja lupasin hahmotella yksityiskohtaisemman aineistopyynnön ja palata viikon sisällä sähköpostitse aiheeseen. Asia eteni ja ennen joulua saimme nähdä miltä aineisto voisi näyttää, mutta mikä parasta: meille luvattiin toivomamme kaltainen ryhmätason aineisto.
Tätä blogitekstiä kirjoittaessani odotan vuoden vaihdetta, jonka jälkeen korkokattouudistusten vaikutuksiin pureutuvaa laadukasta ja yhtenäistä aineistoa on kertynyt riittävästi ensimmäisiin tarkasteluihin. Näin alkajaisiksi voimme etsiä vastausta kysymykseen siitä, miten sääntely on näkynyt luoton hakemisessa ja sen myöntämisessä ylipäänsä, ja nouseeko analyyseissä esille joitain ryhmiä, joilla nämä muutokset tulevat esiin muita selkeämmin. Saatuamme paremman kuvan korkokattouudistuksen yleisen tasoisista vaikutuksista, on meidän mielekästä siirtyä seuraavaan tiedonkeruuvaiheeseen, jossa hiljaisten toimijoiden oma kokemus nousee keskiöön. Nyt toivonkin, että nurkan takana odottavat seuraavat haasteet ja arvoitukset ratkeavat yhtä jouhevasti kuin tämä alkuvaiheen aineistoarvoitus.
Karoliina Majamaa
Yliopistotutkija
SILE-hankkeen Velka, päihteet ja mielenterveys -työpaketti
Helsingin yliopisto