Perheiden yhdistämisen lähtökohtana YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksessa on lapsen edun toteutuminen. Lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Aiemman perheenyhdistämistä koskevan muutoksen vaikutuksia lapsiin ei ollut riittävästi arvioitu. Entä miten on uuden lakimuutoksen kohdalla?

Jos Suomessa asuva oleskeluluvan haltija (perheenkokoaja) haluaa saada perheensä luokseen, hänen on ansaittava tietty summa kuukaudessa, jotta perheenjäsenet voisivat saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Lain mukaan tämä tuloraja koskee lähtökohtaisesti myös sellaisia tilanteita, joissa perheenkokoaja on alaikäinen lapsi. Uudessa lakiehdotuksessa (HE 100/2022 vp) ehdotetaan, että turvapaikan saaneiden, perheenkokoajana toimivilta lapsilta poistetaan toimeentuloa koskeva edellytys. Muutoksen tavoitteena on helpottaa lapsen toimimista perheenkokoajana. Perheestä erossa ololla on yhteys heikompaan kotoutumiseen, ja siihen voi liittyä myös terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Perheen tuen merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta on laajasti tunnistettua.

Lapsivaikutusten arvioinnista

Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää lapsen edun huomioimista lainvalmistelua ohjaavana ja ensisijaisena periaatteena. Lainvalmistelussa lapsivaikutusten arvioinnilla pyritään selvittämään, millaisia vaikutuksia ehdotetuilla toimenpiteillä ja päätöksillä on lapsiin. Lapsivaikutusten arvioinnissa tulisi arvioida sekä suoria että epäsuoria, lasten jokapäiväiseen elämään kohdistuvia vaikutuksia. Lapsivaikutusten arvioinnissa tulee selvittää, edistääkö hanke lapsen etua. Erityisen tärkeää on tunnistaa lasten kannalta kielteiset vaikutukset, jotta ne voitaisiin välttää. Lapsiin kohdistuvia vaikutuksia tulisi vaikutustenarvioinnin ohjeen mukaan tarkastella terveyden, ihmissuhteiden, asumisen ja liikkumisen, arjen sujuvuuden, sekä osallistumisen ja tasa-arvon suhteen.

Aiemmassa perheenyhdistämisen toimeentuloedellytystä koskevassa esityksessä (HE 43/2016 vp) lapsivaikutusten arviointi oli lähestulkoon olematonta. Esityksessä mainittiin vain yksi lapsiin kohdistuva vaikutus: Koska koulua käyvät lapset eivät käytännössä pystyisi hankkimaan vaadittua summaa perheen toimeentuloon, nämä lapset jäisivät lastensuojelun vastuulle. Tämän seikan vaikutusta lapsiin ei käsitelty lainkaan. Esityksessä pohdittiin myös perheenkokoajina toimivien lasten jättämistä toimeentuloedellytyksen ulkopuolelle. Näin ei kuitenkaan tehty, sillä vaihtoehdon katsottiin voivan altistaa lapsia hyväksikäytettäväksi, kun heidät saatettaisiin lähettää yksin hakemaan turvapaikkaa. Esityksellä pyrittiin varmistamaan, ettei laki toimisi ”maahanmuuttohalukkuutta lisäävänä vetotekijänä”. Perheenkokoajina toimivien lasten kohdalla on kuitenkin usein poikettu toimeentuloedellytyksestä silloin, jos oleskeluluvan myöntämiselle ei ole ollut muita esteitä.

Lapsivaikutusten arviointi uudessa esityksessä

Marinin hallitus on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvaan kansallisen lapsistrategiaan, jolla vahvistetaan hallinnon ja päätöksenteon lapsenoikeusperustaisuutta. Strategian eräänä tavoitteena on tehdä systemaattisesta lapsivaikutusten arvioinnista keskeinen osa lapsiin liittyvää päätöksentekoa ja siten vahvistaa lapsen edun toteutumista.

Uuden lakiehdotuksen pääasiallinen tavoite on edistää perheenyhdistämistä poistamalla toimeentuloedellytys lapsilta, jotka toimivat perheenkokoajina. Lailla pyritään edistämään lapsen etua ja oikeutta perhe-elämän suojaan. Uudessa lakiehdotuksessa lapsiin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu lakiehdotuksessa yhdenvertaisuuden, kotoutumisen, terveyden, sekä ihmissuhteiden ja perheen antaman sosiaalisen tuen osalta.

Esityksessä on arvioitu, että muutos edistäisi yhdenvertaisuutta ja lapsen oikeutta perhe-elämään. Esityksen mukaan perheenyhdistäminen tukee kotoutumista, ja esityksellä parannettaisiin paitsi lasten, myös koko maahanmuuttajaväestön kokonaistilannetta. Esityksellä on arvioitu olevan suotuisia sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia. Esityksessä on kuvattu tutkimustietoa perheen erossaolon vaikutuksista aikuisiin ja lapsiin: esimerkiksi perheen antama sosiaalinen tuki voi vähentää lasten ja nuorten masennusoireita ja edistää koulumenestystä.

Esityksessä on tuotu esiin riski siitä, että alaikäisiä voidaan käyttää hyväksi maahantulon välineenä. Tähän riskiin on pyritty vastaamaan siten, että oleskelulupa voitaisiin jättää myöntämättä, jos perheenyhdistäminen olisi vastoin lapsen etua. Lakiehdotuksessa ei ole mainittu alaikäisten hyväksikäytön riskin lisäksi muita lapsen etua vaarantavia seikkoja.

Miten meni?

Lapsivaikutuksia on uudessa esityksessä arvioitu pääpiirteissään vaikutustenarviointiohjeiden mukaisesti, ja ulkomaalaislain muutosten viimeaikaiseen historiaan nähden harvinaisen kattavasti. Lapsen oikeus perhe-elämään on tämän esityksen perusteluissa hahmotettu toisin kuin aiemmassa, vuoden 2016 lakimuutoksessa. Uudessa esityksessä todetaan:

”Oikeus perhe-elämään ei kuitenkaan saisi rajoittua sen viettämiseen vain toisen vanhemman kanssa vaan lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaansa. Kun lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti, niin myös lapsen etu useimmiten toteutuu.”

Toisaalta ehdotettu muutos koskisi esityksen mukaan vain hyvin harvalukuista joukkoa. Onkin tärkeää tuoda esiin, että vaikutuksiltaan oletettavasti positiivinen muutos kohdistuu todellisuudessa vain harvoihin lapsiin. Luonnosvaiheessa uuden lakimuutoksen oli tarkoitus koskea kaikkia sellaisia turvapaikan saaneiden perheitä, jotka on muodostettu ennen Suomeen tuloa. Poliittinen yksimielisyys saavutettiin lopulta vain perheenkokoajina toimivien lasten osalta. Myös niissä lapsiperheissä, joissa perheenkokoaja on aikuinen, perheenyhdistämislainsäädännöllä on kuitenkin vaikutuksia lasten elämään ja arkeen.

Hallituksen esitys edustaa lähtökohdiltaan Lapsistrategian mukaista kestävää lapsipolitiikkaa, jossa lapsen etu huomioidaan kaikessa julkisen vallan päätöksenteossa ja toiminnassa. Esityksessä on arvioitu lakiehdotuksen vaikutuksia haavoittuvassa asemassa olevien lasten etuun ja heidän oikeuksiensa ja läheissuhteidensa turvaamiseen. Perheenyhdistämisen vaikutus lasten terveyteen ja hyvinvointiin on keskeistä, ja perheenyhdistämisen helpottaminen edes pienen joukon osalta voi tukea näiden lasten kasvua ja kehitystä.

 

Oona Alitalo, väitöskirjatutkija
ei-kansalaiset -työpaketti, Turun yliopisto

Essi Julin, erikoistutkija
lastensuojelu-työpaketti, THL

Linda Määttä, tutkija
lastensuojelu-työpaketti, THL