Eduskunnalle annettiin 2021 kansalaisaloite kissakriisin ratkaisemiseksi. Suomessa arvioidaan elävän 20 000 hylättyä kissaa ja niiden jälkeläisiä ihmisasumusten liepeillä ulkorakennuksissa. Myös pääkaupunkiseudulta on tavattu autotallipentueita. Nämä syyttömänä ulos syntyneet eläimet syövät, mitä kiinni saavat. Tappelevat, jäävät auton alle, ihmisten ilkivallan kohteeksi, sairastuvat, kärsivät ja kuolevat nälkään.
Kuntien löytöeläintalot hoitavat ihmisten omistamia karkureita, mutta ei-kenenkään kissat hoidetaan lähes kokonaan vapaehtoisten voimin ja varoin. Osa kissoista tulee yhdistyksille valvontaeläinlääkärien kautta. Vapaaehtoiset loukuttavat kissoja, kuskaavat loukkuun jääneet kissat eläinlääkäriin ja kotikissakouluun. Vapaaehtoiset keräävät rahat bensakuluihin, kissanruokiin ja eläinlääkärikuluihin ja etsivät kissoille loppuelämän kodit. Vuosia sitten kissaongelma ratkaistiin nopeasti paikallisen metsästysseuran ampumaharjoituksin, mutta tulevaisuuden lemmikkien tappaminen ei ole enää nykyarvojen mukaista. Näistä monesta tulee myös todella kivoja kotikissoja, jos on valmis tekemään töitä niiden eteen.
Vuoden 2026 alusta alkavan kissojen lakisääteisen tunnistusmerkitsemisen toivotaan jollain aikavälillä tuovan ratkaisua hallitsemattomasti lisääntyviin kissapopulaatioihin. Jos vastuuntuntoinen kissanhankkija ostaisi vain rekisteröidyn kissanpennun, karkurit saattaisivat päästä takaisin lähtökoteihinsa eikä kissanpennun halpamyyntiä tapahtuisi netissä. Jos.
Uusi lainsäädäntö edellyttää jatkossa kissojen myyjien parempaa tunnistautumista. Uusi eläinten hyvinvointilaki suitsii myös kissanpentutehtailua ulkomailla, koska alle puoli vuotiaiden pentujen maahantulo myyntitarkoituksessa kielletään.
Uusi eläinten hyvinvointilaki edellyttää eläimen omistajalta hallitsemattoman lisääntymisen estämistä. Ilman valvontaa ulkoilevalla kissalla se tarkoittaa kissan leikkausta eli sterilaatiota tai kastraatiota. Monisatapäisen kissapopulaation syntyyn ei tarvita kuin kaksi leikkaamatonta kissaa; kiimainen narttu ja astumahaluinen uros.
Muro on Rekkurescue- eläinsuojelujärjestön kautta ulkoa löydetty, sijoituskodissa terveeksi hoidettu ja loppuelämän oman kodin löytänyt kissanpentu.
Kotikissakoulun pito
Mutta ennen eläinten hyvinvointilain vaikutusten alkamista, sadat vapaaehtoiset hoitavat edelleen ulkoa loukutettuja kissoja kodeissaan ja kissaloissa lahjoitusvaroin. Kissavieraat tulevat muutaman tunnin tai päivän varoituksella, usein pitkien ajomatkojen päästä. Isolla osalla tulijoista on hoitoa vaativia hengitystietulehduksia ja silmätulehduksia, osalle ne ovat kohtalokkaita. Kaikilla on suolistoloisia ja korvapunkkeja. Ja kaikki ovat aliravittuja.
Arki kuluu seuraavina viikkoina rimpuilevien kissojen pyydystämisessä antibioottikuuria ja/tai punnitusta varten, hiekkalaatikoiden putsaamisessa ja ruokinnassa. Osa pienistä vieraista tarvitsee kissanmaidonkorviketta. Kissanruokaa menee helposti pari-kolme sataa grammaa päätä kohden. Jos vieraita on useita, kuluu kissanruokaa sanamukaisesti kilokaupalla päivässä. Kotikissakouluissa edetään kissatahtisesti; pennut rohkaistuvat muutamassa päivässä ottamaan kontaktia ihmisiin ja kolmen kuukauden päästä aikuisetkin kissat ovat usein kotiutuskuntoisia.
Tätä kirjoittaessani vierashuoneessamme tutustuu kotielämään seitsemän vanhasta ulkorakennuksesta pyydystettyä ei-kenenkään kissaa. Kolme päivää sitten saapuneet pennut paukuttavat jo tänään kilipalloa, painivat ja käyvät nuuhkimassa varpaita. Nämä kissat saatiin suojaan ennen syksyä. Kaikille ei käy yhtä hyvin.
Kirjoittaja on dosentti Laura Hänninen, toinen eläinpaketin vetäjistä.